Hartolan Martat 116 vuotta

Vuonna 2024 Hartolan Martat täytti 115 vuotta. Yhdistys on perustettu 24.4.1909. Jäseniä on tällä hetkellä reilut 50. Toimintamme tavoittaa vauvasta vaariin. 

Tapahtumia on keskimäärin 2-3 kuukaudessa. Aiheina mm. käden- ja kodinhoitotaidot, ruoanlaitto ja leivonta, paikalliset hyväntekeväisyys-tempaukset ja pari viimeistä vuotta runsaasti työllistänyt Hartolan Olohuone -puiston rakentaminen ja ylläpito yhdessä Hartolan MLL:n kanssa. 

Yhteistyötä tehdään myös useiden muiden paikallisyhdistysten kanssa.

Historiikki

(historiikki kirjoitettu v. 2019 110v-juhliin)

Lyhyt katsaus Hartolan Marttayhdistyksen toimintaan.

Marttajärjestö syntyi 1899 Lucia Hagmanin aloitteesta, jolloin elämä Suomessa oli helmikuun manifestin ja venäläistämisuhan alla kansallisen heräämisen, naisasialikkeen ja kansanvalistustyön värittämää. Yhdistyksen tavoitteena oli kotien aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin parantaminen opettamalla ja neuvomalla perheitä  arjen sujumisessa. Periaatteessa tavoitteet ovat pysyneet saamoina, vaikka  maailma ympärillä muuttuu hurjaa vauhtia. Martat ovat olleet aina toiminnan ihmisiä. Yhdessä toimimalla meissä on voimaa ja  vaikutamme tekemällä, kuten sota-  ja pula-aikana martat ovat  näyttäneet erityisesti voimansa. Tulevaisuuden suuri haaste on ilmastonmuutoksen eteneminen. Marttojen rooli on tärkeä, keinoina ovat arjen taidot ja niiden opastaminen: ruoka, kodinhoito, vaatehuolto, puutarhan ja ympäristön hoito. Martat perustettiin  vahvistamaan naisten asemaa  järkevän taloudenhoidon  ja arjen hallinnan keinoin. Marttojen tunnus onkin HYVÄ ARKI KUULUU KAIKILLE.

Hartolan Marttayhdistys perustettiin 10 v myöhemmin 24.4.1909 kirkonkylän koululla rouva Boismanin johdolla. Pitäjä jaettiin heti 18 osaan tarkoituksena saada marttayhdistys joka kylään.

Alusta pitäen valistus ja auttaminen on ollut marttojen tehtävä ja aina toimittiin jonkun teeman mukaan. Alussa esim. diakoniatyö tarkoitti varojen hankkimista köyhien lasten maidon hankintaan. Martoissa toimi yleensä jonkinalan lähettejä, myöhemmin neuvojia (puutarha, kotitalous tms.), joiden johdolla järjestettiin hyvin monenlaista kurssitoimintaa esim. Itä Hämeen kansanopistolla. 

1917 Martat teki seurakunnalle aloitteen sielunkellojen soitosta ja hautausmaan hoidosta. Vuosikymmenet marttojen johdolla järjestettiin hautausmaan siivoustalkoot ja talkooväen muonitus. Vuonna 1929 pres. Relander vieraili Museon vihkiäisissä ja Martat huolehtivat juhlatarjoilusta.

Aina oltiin talkootöissä mukana. esim museolla kattotalkoissa tehtiin 1500 voileipää ja tarjottiin 100 hengelle  hernekeittoa. Maatalousnaisten kanssa tehtiin yhteistyötä esim yhteisen neuvojan kanssa.

Martat kokoontuivat aina jonkun jäsenen kotona käsitöitä tehden ja kahvitellen. Yleensä aina oli joku teema,jotka ovat aikalailla samoja vielä tänä päivänäkin.

Perheiden hyvinvointi, ravinto, käsityöt, kulttuuri, retket sekä yhteistyö muiden kanssa. Kokoontumisia oli viikottain ja mukana oli  yleensä 2-30 marttaa, esim.  1973 martat tekivät aloitteeen kunnalle leikkipaikan järjestämisestä lapsille keskustaan, jonne vanhemmat voisivat tuoda asiointimatkan ajaksi lapsen  ”hoitoon”.

Lapsiparkki aloittaa vihdoin toimintansa  syyskuussa ja martat ovat mukana mahdollistamassa  sitä yhteistyössä muutamaan muun yhdistyksen kanssa.

Marttapiiri on ollut ”tunnetusti köyhä” ja avustuksia yhdistyksiltä on annettu jatkuvasti. Kunnan alueella järjestettiin lumppukeräys, jonka tuotto meni piirin avustamiseen, Joulumyyjäisten valmistelua varten lahjoitettiin 10 kg sokeria< ja 10kg vehnäjauhoja. Rahallisia avustuksia on ollut vuosien mittaan useita.

Marttojen pj:t

1909-1915 Linda Rosander
1915-20, 1926-33  Eedla Tervala
1933-39, 1945-50 Saima Nyrjä 

Sodanaikana Aina Carlson huolehti yhdistyksestä.

1950-58 Maija Ripatti
1958-67, 1970-81  Siiri Tervala
1967-70 Elvi Sandelin
1981-86 Seija Uitos
1986-93 Eine Riihimäki
1993- Päivi Halmekoski

Hartolan Martat ovat vuosikymmenien ajan harrastaneet liiketoimintaa muun yhdistystoiminnan lisäksi.

Vuonna 1944 Lotta Svärd järjestö lakkautetiin Hartolassa ja he lahjoittivat omistamansa Lottalan Martoille. Kahvila-leipomo kiinteistö, jossa toimi myös matkahuolto sijaitsi nykyisen Marttalan  tontilla. Aluksi kahvilaa vuokrattiin, n. 10 v ajan mm. Temisevän neideille ja kun heidän vuokrasopimuksensa päättyi 10/1957, Martat alkoivat itse pitää kahvilaa. 1957 ostettiin kunnalta  vuokratontti, jolla kiinteistö sijaitsi, Ensimmäinen remontti tehtiin jo 1959 eli keskuslämmitys, jotta saatiin lämmintä vettä sekä ikkunoiden uusiminen.

Kaupanteko oli ilmeisen kannattavaa, koska Martat päättivät rakentaa uuden kiinteistön  ja 1969 valmistui nykyinen rakennus,jossa toimi maineikas leipomo vuoteen 1981 saakka.

Kunnan kannattamana haettiin anniskelulupia 1971, jotka myös saatiin. Vuonna 1972 anniskelulupaa käsiteltiin Marttaliiton valtuuskunnassa ja silloisen toiminnanjohtaja Jäntin mielestä lupa-asiaan ei voida puuttua, mutta suosittelee nimen muutosta eli Marttala-nimi pois.

1982 uusittiin ravintolan sisätiloja ja leipomo oli lakkautettu lisäpaikkojen tarpeessa. Vuonna 1989 tehtiin perusteellinen remontti,jolloin ravintolan ilme muttui täysin ja nimikin muuttui Perintöprinssiksi Kuningaskunnan tyyliin.

Ravintolan pitäminen oli  yhdistykselle iso työ, vaikka vastaava emäntä olikin nimetty. 90-luvun laman myötä alettiin miettiä luopumista liikkeestä ja liike vuokrattiin joutsalaiselle pariskunnalle vuosina 1995-2004. Sen jälkeen turkkilainen Idris hoiti ravintolaa vuosina 2004-06 ja Vihtonen ja Koivusalmi vuosina 2006-08 ja he tekivät liikkeen kanssa konkurssin.

Kiinteistö saatiin vihdoin myytyä vuonna 2009 Marko Wackerille ja Jari-Pekka Lyytikäiselle, jotka n. 4 v sitten myivät liikkeen edelleen nykyiselle omistajalle Pekka Pajuselle.

Marttalan vastaavina hoitajina ovat toimineet mm. Maija Piipari, Kaisa Mäkelä, Marja Häkkinen, Anne Peltonen, Hannu Haussila ja Pirkko Valtonen.

1980-90 luvulla marttatoiminta muuttui myös Hartolassa. Liiketoiminta vei  paljon aikaa ja voimia. Varsinaisia marttailtoja ei enää ollut niin usein kuin ennen, Yhdistysten jäsenmäärät alkoivat pienentyä  lähes kaikissa yhdistyksissä. Kansalaisopisto järjesti vastaavanlaista kurssitoimintaa ohjaajien avustuksella ja kuntiin alkoi syntyä käsityökeskuksia, joissa yleensä oli myös taitavia opastajia ja kaikilla mahdollisuus käyttää tiloja ja palveluja.

Martoilla oli aktiivinen tyttökerho 60-luvulla, joka elvytettiin uudelleen 79, pitkäaikaisina vetäjinä oli äitien lisäksi Leena Hietala ja Kirsti Lehtinen.

Vapaaehtoistyö on vähentynyt, ilmaisia neuvojia ei enää juurikaan ole. Piirin toiminta keskittyy paljolti Lahteen ja  sieltä maksua vastaan voi saada neuvojapua, kun ajoissa osaa tilata. Toki monenlaista koulutusta piirissä järjestetään kaiken aikaa.

Maailma muttuu ja  me martat  maailman mukana pyrimme  vastaamaan taitojemme mukaan uusiin haasteisiin. Yhdistykseen on nimetty ensimmäinen nettimartta Satu, joka yrittää pysyä kehityksen kyydissä. Martoilla on valtakunnalliset neuvontasivut osoiteessa Martat.fi, jotka ovat kaikkien käytössä.

Meillä on vilkkaat toimintavuodet takana ja päätimme juhlistaa 110 v taivalta, koko vuoden ajan tekemällä paljon pieniä tekoja eri kohderyhmien kanssa.

Tämän vuoden toiminnasta mainittakoon:  Marttojen kunnon ylläpitoa  suosituilla sauna- ja uinti-illoilla. Toki vietimme juhlavasti maailman suurinta marttailtaa tammikuussa. Ilmastomuutoksen ehkäisyä ajatellen järjestimme  energian säästöön liityvää opastusta martoille ja yleisölle, koska ilmastovaikutukset kotitalouksissa syntyvät ennen kaikkea asumisesta,liikkumisesta ja ruuasta. Jokapäiväinen ilmastoteko tehdään ruokailussa. Tiivitettynä ohjeena  kotimaisia kauden kasviksia läheltä, laatua ja luomua painottaen. Helmikuussa hellimme itseämme Virtapiirin konsertilla ja Nosh-vaate-esittelyllä vuosikokouksen yhteydessä. Sukkia äideille kampanja alkoi maaliskuussa ja edesmenneitä puheenjohtajia muistimme havuin ja kynttilöin yhdistyksen perustamispäivänä. Huhtikuussa järjestettiin Defa-koulutusta, perhekahvilassa pääsiäisaiheista askartelua ja  ruokien tuunausta. Kotihoidon työntekijöiden ja omaisten koulutuspäivässä järjestimme kahvitarjoilua. Toukokuussa aloitettiin lukutunnit kirjastossa, osallistuttiin  kunnan ja hautausmaan siivoustalkoisiin  marttaillan lisäksi, Kesäkuussa  ulkoiltiin Kotisalon asukkaiden kanssa, vietettiin grillikauden avajaisia Alatalolla, osallistuttiin kesäkauden avajaistapahtumaan mm martta-arpajaisilla sekä taitajien järjestämälle betonityökurssille. Syyskauden avasimme puutarhavierailulla  tutustuen kierrätysmahdollisuuksiin  ja moniin muihin puutarha ideoihin. Nyt marttailuviikolla meillä oli 110 v juhlamessu kirkossa ja juhlatammen istutus sekä kirkkokahvit, kotisalon grillipäivä, kirjaston lukutunnit jatkuvat  sekä tämä juhlapäivällinen. Toiminta jatkuu  vilkkaana jo ensiviikolla syksyn kasvisten merkeissä, heijastin ja pajutyökursseilla, jouluvaelluksella ja mitä kaikkea mukaan vielä  mahtuukaan. 

Marttailu lähtee jäsenten omasta mielenkiinnosta, tehdään sitä mikä tuntuu hyvälle. Jokainen jäsen  päättää itse haluaako osallistua toimintaan aktiivisesti vai olla ns. kannattajajäsenenä. Molempia tarvitaan. Toivottavasti viihdyt seurassamme ja haluat olla martta tulevaisuudessakin. Marttojen sanoin elämä on parasta itse tehtynä  ja vuoden tunnus "Hyvä arki kuuluu kaikille" ohjatkoon toimintaamme  jatkossakin.